Tosiasiat ovat kiistämättömät: Seppo Lehto on Hämeenlinnassa asuvan norsunluurannikkolaisen Sylvain Aristide Kipren ja häntä suojelevien maahanmuuttouskovaisten virkamiesten rikosuhri:------------------
26. marraskuuta 2008
Sylvain Kipren norsunluurannikkolaistahon uhrina lähestymiskielto suojaksi 2:na vuonna
Tosiasiat tosiasioina = Suomalaisista aiotaan tehdä ihmisiä vailla oikeusturvaa. Lähestymiskielto 2:na vuonna peräkkäin ei ole riittävästi "Nussin äitiäsi, pahoinpitelen sinut, tapan sinut!" taholle-------------------------------------------
Sylvain Kipren norsunluurannikkolaistahon uhrina lähestymiskielto suojaksi
SL haastateltuna: Olen joutunut heinäkuusta 2004 kestämään jatkuvia neekeröintejä eli nigerialaiskirjeiden tyylisiä valehteluja ja päällekarkauksia nimeeni ja henkeeni kohdistuen. Tampereen syyttäjät Ulf Reimers & Jouko Nurminen ovat ylenkatsoneet minun henkeni ja kunniani lukuisilla syyttämättäjättämisillään, kun vastapuolena on ollut norsunluurannikkolainen julkisuudenhenkilö useissa vaaleissa ehdolla ollut Sylvain Kipre Tampereen vihreiden hallituksen jäsen vuodelta 2004
----------------------------------------------------------------------
Wednesday, August 02, 2006
Ohessa Turun hovioikeuden tuomio Sylvain Kiprelle eli päätös Nro 300 antopäivä 6.2.2006 Diaarinumero R05/2819
Ohessa Turun hovioikeuden tuomio Sylvain Kiprelle eli päätös Nro 300 antopäivä 6.2.2006 Diaarinumero R 05/2819
Katsotaan tuleeko tähän ko. versio scannattuna vai minä, mutta tuossa epäuskoisille tarvittavat tiedot Turun hovioikeudesta tarkistustaan varten näin käsin tähän tilaan kopioituna.
Ratkaisu johon oli haettu muutosta Sylvain Kipren taholta
Tampereen käräjäoikeus 3 os. 7.11.2005 nro 5487
ASIA Lähestymiskieltoasia
VALITTAJA Sylvain Aristide Kipre
VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA
Kipre on valituksessaan ja hovioikeudelle 18.1. ja 25.1.2006 saapuneissa kirjoituksissa mainituilla perusteilla vaatinut, että vaatimus lähestymiskiellon määräämisestä hylätään.
HOVIOIKEUDEN RATKAISU
Valituksen ja käräjäoikeuden tuomion perusteella on selvää, että oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 2 §:ssä säädetyt edellytykset olla jatkamatta valituksen käsittelyä ovat täyttyneet. Hovioikeus ei siten tutki valitusta enemmälti. Käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.
Maksutta Seppo Olavi Lehto
---------
Alkuperäinen 7.11.2005 julkaistu Sylvain Kipren lähestymiskieltotuomio Seppo Lehdon suojaksi julkaistu netissä http://lahestymiskieltotuomio.blogspot.com sivulla, mistä tulostettavissa luettavaksenne tai klikkaamalla oheista linkkiä luettavaksenne.
----------
Tuesday, August 01, 2006
Pakkotilassa yleinen vaarailmoitus Seppo Lehdon henkeä uhkailleesta Sylvain Kipre tahosta eli kuvia 6.10.2005 lähestymiskielto-oikeudenkäynnistä
Pakkotilassa yleinen vaarailmoitus Seppo Lehdon henkeä uhkailleesta Sylvain Kipre tahosta eli kuvia 6.10.2005 lähestymiskielto-oikeudenkäynnistä
Tähän osioon ilmestyy valokuvia Sylvain Aristide Kiprestä lähestymiskielto-oikeudenkäynnin yhteydestä 6.10.2006. Huomatkaa kuinka tämä väkivaltainen maahanmuuttajarikollinen on piilottanut eräässä kuvassa itsensä huppuun. Kysymme miksi?
Todistelutarkoituksessa julkisuuden henkilö Sylvain Kipre - Teillä on edelleen lähestymiskielto ja tulen sille hakemaan jatkoa heinäkuusta 2004 lähtien olleen väkivallalla ja tappamisellanne uhkailun jäljiltä
Sylvain Kipre-kuvia lähestymiskielto-oikeudenkäynnin 1:stä istunnosta 6.10.2005, jolloin tarvittiin poliisejakin Sylvain Kipren raivoa hillitsemään Tampereen käräjäoikeudessa
Sylvain Kipre kuvia lähestymiskielto-oikeudenkäynnin 1:stä istunnosta 6.10.2005, jolloin tarvittiin poliisejakin Sylvain Kipren raivoa hillitsemään
Tähän osioon ilmestyy valokuvia Sylvain Aristide Kiprestä lähestymiskielto-oikeudenkäynnin yhteydestä 6.10.2006
Tähän osioon ilmestyy nyt valokuvia pahoinpitelylläni, henkeni riistolla uhkailleesta Sylvain Aristide Kiprestä, jonka erityisesti henkeni lähdöllä uhkailun takia joudun turvautumaan julkisuuteen, jottei kenellekään jää epäselväksi, kuka tässä on rasisti ja väkivaltainen häirikkö.
Pakkotilassa yleinen vaarailmoitus Seppo Lehdon henkeä uhkailleesta Sylvain Kipre tahosta eli kuvia 6.10.2005 lähestymiskielto-oikeudenkäynnistä
Pyydän huomioimaan, että vastaavan uhkailun ja väkivallan teon uhreiksi on joutunut moni: Ruotsissa taannoin tunnettu sosiaalidemokraatti Anna Lindh, Hollannissa muslimikriitikko, Suomessa moni kaljupäinen oli sitten syöpäsairas tai white power-musiikkitilaisuuten kulkija, jne.
Todistelutarkoituksessa julkisuuden henkilö Sylvain Kipre - Teillä on edelleen lähestymiskielto ja tulen sille hakemaan jatkoa heinäkuusta 2004 lähtien olleen väkivallalla ja tappamisellanne uhkailun jäljiltä. Valtiovalta ei ole minulle suonut henkivartijoita uhkailujenne jäljiltä, joten joudun harkitsemaan Suomen valtiota varten kannetta liikkumisvapauteni turvaamiseksi, kun ei ole saattanut teitä asianmukaisesti vaatimusteni mukaisesti telkien taakse.
Huomioitavaa on tämä Sylvain Kipren tyyli muka kutsua paikalle poliiseja, sen jälkeen tarkoituksellinen provokaatio ja väittää Seppo Lehdon "huudelleen häntä ainakin 50 kertaa neekeriksi", kuten toimi marraskuussa 2004 ja 10.8.2005 oman päällekarkausyrityksensä jäljiltä. No tällä kertaa Sylvain Kiprellä meni käsikirjoitus sekaisin, kun alkoi riehumaan oikeustalolla ensin käräjäoikeuden istunnossa jossa alkoi suu vaahdossa huutamaan: "Missä minun asianajaja on?" osoittaen vaatimuksensa käsiään levitellen tuomarille ymv:aa. Normaalitilassa käräjiä oltaisiin varmaan jatkettu, mutta ei tietenkään tämän Sylvain Kipre tapauksen hollilta voitu jatkaa, sillä kuten on usein leveillyt, niin hänen "ystäviäähän ovat Osmo Soininvaara, Tarja Halonen, Oras Tynkkynen ja Rosa Meriläinen"
No poliisit tulivat paikalle tuomarin ottaessa mietintätauon lykkäysharkintaansa varten:
Lähestymiskielto-oikeudenkäynnissä tarvittiin jopa poliiseja rauhoittelemaan ja hillitsemään Sylvain Kipren ajoittain mylvintään ja hulluutta lähentelevää huutoon yltyneitä falsettikiekaisuja: "YOU ARE ALL RACISTS!"
Paikalle tullut tuomari sai ilmeisesti oman osansa ko. vihamielisestä käytöksestä.
Yleisölle tiedoksi, jotta voitte tulla väliin, jos näette kyseisen näköisen yrittävän toteuttaa uhkauksiaan kohdallani
Sylvain Kipre-kuvia lähestymiskielto-oikeudenkäynnin 1:stä istunnosta 6.10.2005, jolloin tarvittiin poliisejakin Sylvain Kipren raivoa hillitsemään Tampereen käräjäoikeudessa
Huomatkaa kuinka tämä väkivaltaisista uhkauksisttaan tuomiolla ollut maahanmuuttajarikollinen on piilottanut eräässä kuvassa itsensä huppuun, vaikka 10.8.2005 julkisessa tilassa oli jopa ylävartalo paljaana julkisella paikalla huudellut tappouhkauksiaan.
Kysymme miksi Sylvain Kipre tulee oikeuteen pää piilossa, esiintyy puku päällä oikeudessa ja ulkoilutaolla on pää peitettynä, mutta tappouhkaukset tulevat liki alastomalta norsunluurannikkolaiselta hyppyjen ja huitomisten ohessa julkisissa tiloissa?
Ketä tällä kaksinaisella kusetuksella oikein hämätään? Rasismin leimaa pelkääviä viranomaisia ja lehtimiehiä vai Seppo Lehdon julkisia vihollisia silvotun tynkä-Suomen nykytilan säilyttäjissä eli miehitystämme kannattavissa viranomaistahoissa?
Tähän osioon ilmestyy nyt valokuvia pahoinpitelylläni, henkeni riistolla uhkailleesta Sylvain Aristide Kiprestä, jonka erityisesti henkeni lähdöllä uhkailun takia joudun turvautumaan julkisuuteen, jottei kenellekään jää epäselväksi, kuka tässä on rasisti ja väkivaltainen häirikkö.
Pakkotilassa yleinen vaarailmoitus Seppo Lehdon henkeä uhkailleesta Sylvain Kipre tahosta eli kuvia 6.10.2005 lähestymiskielto-oikeudenkäynnistä
Pyydän huomioimaan, että vastaavan uhkailun ja väkivallan teon uhreiksi on joutunut moni: Ruotsissa taannoin tunnettu sosiaalidemokraatti Anna Lindh, Hollannissa muslimikriitikko, Suomessa moni kaljupäinen oli sitten syöpäsairas tai white power-musiikkitilaisuuten kulkija, jne.
Todistelutarkoituksessa julkisuuden henkilö Sylvain Kipre - Teillä on edelleen lähestymiskielto ja tulen sille hakemaan jatkoa heinäkuusta 2004 lähtien olleen väkivallalla ja tappamisellanne uhkailun jäljiltä. Valtiovalta ei ole minulle suonut henkivartijoita uhkailujenne jäljiltä, joten joudun harkitsemaan Suomen valtiota varten kannetta liikkumisvapauteni turvaamiseksi, kun ei ole saattanut teitä asianmukaisesti vaatimusteni mukaisesti telkien taakse.
Huomioitavaa on tämä Sylvain Kipren tyyli muka kutsua paikalle poliiseja, sen jälkeen tarkoituksellinen provokaatio ja väittää Seppo Lehdon "huudelleen häntä ainakin 50 kertaa neekeriksi", kuten toimi marraskuussa 2004 ja 10.8.2005 oman päällekarkausyrityksensä jäljiltä. No tällä kertaa Sylvain Kiprellä meni käsikirjoitus sekaisin, kun alkoi riehumaan oikeustalolla ensin käräjäoikeuden istunnossa jossa alkoi suu vaahdossa huutamaan: "Missä minun asianajaja on?" osoittaen vaatimuksensa käsiään levitellen tuomarille ymv:aa. Normaalitilassa käräjiä oltaisiin varmaan jatkettu, mutta ei tietenkään tämän Sylvain Kipre tapauksen hollilta voitu jatkaa, sillä kuten on usein leveillyt, niin hänen "ystäviäähän ovat Osmo Soininvaara, Tarja Halonen, Oras Tynkkynen ja Rosa Meriläinen"
No poliisit tulivat paikalle tuomarin ottaessa mietintätauon lykkäysharkintaansa varten:
Lähestymiskielto-oikeudenkäynnissä tarvittiin jopa poliiseja rauhoittelemaan ja hillitsemään Sylvain Kipren ajoittain mylvintään ja hulluutta lähentelevää huutoon yltyneitä falsettikiekaisuja: "YOU ARE ALL RACISTS!"
Paikalle tullut tuomari sai ilmeisesti oman osansa ko. vihamielisestä käytöksestä.
Yleisölle tiedoksi, jotta voitte tulla väliin, jos näette kyseisen näköisen yrittävän toteuttaa uhkauksiaan kohdallani
Sylvain Kipre-kuvia lähestymiskielto-oikeudenkäynnin 1:stä istunnosta 6.10.2005, jolloin tarvittiin poliisejakin Sylvain Kipren raivoa hillitsemään Tampereen käräjäoikeudessa
Huomatkaa kuinka tämä väkivaltaisista uhkauksisttaan tuomiolla ollut maahanmuuttajarikollinen on piilottanut eräässä kuvassa itsensä huppuun, vaikka 10.8.2005 julkisessa tilassa oli jopa ylävartalo paljaana julkisella paikalla huudellut tappouhkauksiaan.
Kysymme miksi Sylvain Kipre tulee oikeuteen pää piilossa, esiintyy puku päällä oikeudessa ja ulkoilutaolla on pää peitettynä, mutta tappouhkaukset tulevat liki alastomalta norsunluurannikkolaiselta hyppyjen ja huitomisten ohessa julkisissa tiloissa?
Ketä tällä kaksinaisella kusetuksella oikein hämätään? Rasismin leimaa pelkääviä viranomaisia ja lehtimiehiä vai Seppo Lehdon julkisia vihollisia silvotun tynkä-Suomen nykytilan säilyttäjissä eli miehitystämme kannattavissa viranomaistahoissa?
Monday, July 31, 2006
Ensimmäinen Seppo Lehdon saama lähestymiskielto uutisoitiin syksyllä TV-Tampereessa ja eri lehdissä mm. Ilta-Lehdessä
Ilta-Lehdessä, Aamulehdessä ja Tampere-TV:ssä julkaistiin kunnallisvaalien 2004 aikaan Seppo Lehdon saama lähestymiskieltosuoja useissa vaaleissa ehdolla ollutta Tampereen vihreiden hallituksen jäsen norsunluurannikkolais Sylvain Aristide Kipreä kohtaan.
Merkillepantavaa on että Seppo Lehdon selvää altavastaaja-asemaa ei ole muuten huomioitu, vaan hänelle on luettu sanktioita perusteettomasti jo vuosina 2004 ja 2005 ko. hengenlähdöllä uhanneen hyväksi.
---------------------
Lähestymiskielto - keino rikoksen tai vakavan häirinnän ennaltaehkäisemiseen
Lähestymiskielto antaa mahdollisuuden puuttua tilanteeseen, jossa henkilö on joutunut vakavan häirinnän kohteeksi ja pelkäämään jopa henkensä puolesta. Lähestymiskiellolle on valitettavan usein tarvetta myös perheen sisällä, kun joku perheen jäsen kokee olonsa turvattomaksi toisen perheen jäsenen käyttäytymisen johdosta. Vuoden 2005 alusta voimaan tullut lakimuutos mahdollistaa nykyisin myös perheen sisäisen lähestymiskiellon. Kieltoon määrätty henkilö voidaan velvoittaa muuttamaan määräajaksi pois omasta kodistaan. Lakimuutoksen tarkoituksena oli antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet puuttua perheväkivaltaan.
Lähestymiskiellon määräämisen edellytykset
Edellytykset lähestymiskieltoon määräämiselle ovat hieman erilaiset tavallisen ja perheen sisäisen lähestymiskiellon osalta. Tavallinen lähestymiskielto voidaan määrätä henkilölle, jos on perusteltua aihetta olettaa, että hän tulisi tekemään hakijan henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä. Vaaran olemassaolo joudutaan aina arvioimaan tapauskohtaisesti ja objektiivisesti. Lähtökohtana rikoksen uhan tai häirinnän olemassaoloa harkittaessa on itsensä uhatuksi tunte-van henkilön arvio omasta tilanteestaan.
Hänen tuntemuksensa eivät kuitenkaan yksin riitä lähestymiskiellon määräämiseen. Lisäksi edellytetään, että vaaran tai uhan tulisi olla asiaa objektiivisesti arvioivan sivullisen havaittavissa. Asian luonteesta johtuen näyttökynnys ei kuitenkaan käytännössä ole kovin korkea. Käytännössä uhan tai häirinnän kohteeksi joutuneen kannattaa hankkia näyttöä häirinnästä tai uhkaamisesta.
Vaaran ei tarvitse olla suoranaista fyysistä uhkaa. Itsensä uhatuksi tuntevan henkilön rauhan häiritseminen esimerkiksi työpaikalla tapahtuvalla aiheettomalla uhkailulla tai solvaamisella tai kiusantekotarkoituksessa tapahtuvalla aiheettomalla seuraamisella, voi olla riittävä peruste lähestymiskiellon määräämiselle. Myös puhelimitse, tekstiviestein, kirjeitse tai muulla vastaavalla tavalla toteutettu häirintä voi jatkuessaan olla peruste lähestymiskiellon määräämiselle.
Yksittäistä tekoa tai uhkausta ei yleensä voida pitää riittävänä edellytyksenä lähestymiskiellon määräämiselle. Laki ainakin edellyttää sen arvioimista kuinka todennäköistä on, että henkilö jatkaa häirintää. Yksittäinenkin teko tai uhkaus voi joskus olla luonteeltaan sellainen, että kiellon määrääminen on perusteltua, esimerkiksi jos toinen parisuhteen osapuoli riitaisessa avio- tai avoerotilanteessa kohdistaa toiseen vakavan uhkauksen.
Koska perheen sisäinen lähestymiskielto puuttuu voimakkaasti kieltoon määrättävän oikeuksiin, on sen määräämiselle tavallista lähestymiskieltoa tiukemmat edellytykset. Kielto voidaan ensinnäkin määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi, ei sen sijaan silloin, jos kysymys on rauhaan kohdistuvasta rikoksesta tai häirinnästä. Toisekseen perheen sisäisen lähestymiskiellon määrääminen edellyttää korkeampaa todennäköisyyttä siitä, että kiellon määräämättä jättämi-nen johtaisi edellä tarkoitettuun rikokseen. Kolmanneksi perheen sisäisen lähestymiskiellon määrääminen edellyttäisi myös kokonaisharkintaa.
Lähestymiskiellon sisältö
Lähestymiskielto voidaan määrätä perusmuotoisena tai laajennettuna lähestymiskieltona, riippuen siitä mikä yksittäistapauksessa harkitaan tarpeelliseksi.
Perusmuotoisessa lähestymiskiellossa lähestymiskieltoon määrätty henkilöä ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä ottaa tai edes yrittää ottaa häneen yhteyttä. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkaileminen. Kiellettyä on paitsi henkilön jäljessä kulkeminen, myös kaikenlainen suojeltavan henkilön tarkkaileminen esimerkiksi videoimalla tai valokuvaamalla. Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn on lisäksi poistuttava yhteisestä kodista.
Laajennettua lähestymiskieltoa voidaan käyttää vain silloin kun perusmuotoisen lähesty-miskiellon ei arvioida olevan riittävä rikoksen uhan tai muun häirinnän torjumiseksi. Silloin lähestymiskielto voidaan laajentaa koskemaan myös oleskelua suojattavan henkilön asunnon, työpaikan tai muun erikseen määritellyn näihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä. Tällainen rinnasteinen paikka voi olla esimerkiksi oppilaitos tai lapsen päi-vähoitopaikka, jos kieltoa pyytävä tuntee itsensä uhatuksi viedessään pientä lastaan päivähoitoon. Laajennettua lähestymiskieltoa käytettäessä osapuolten oikeusturva edellyttää, että kiellon sisältö on selkeästi ja tarkkaan määritetty.
Kiellon voimassaoloaika
Tavallinen lähestymiskielto on voimassa enintään vuoden kerrallaan ja perheen sisäinen lähestymiskielto enintään kolme kuukautta. Vähimmäisaikaa ei ole määrätty, vaan kiellon kesto jäisi tältä osin tapauskohtaisesti harkittavaksi. Asian kiireellisyydestä johtuen lähestymiskielto tulee voimaan silloin, kun tuomioistuin tekee ratkaisunsa kiellon määräämises-tä. Tuomioistuimen ratkaisua on heti noudatettava muutoksenhausta huolimatta ellei ylempi tuomioistuin toisin määrää.
Vuoden 2005 alussa voimaan tullut lakimuutos antaa myös poliisille mahdollisuuden määrätä väliaikainen lähestymiskielto. Poliisi voi määrätä kiellon kiireellisissä tapauksissa ja tilanteissa, joissa kiellolla suojattu ei itse kykene hakemaan kieltoa. Ennen kiellon määräämistä poliisin on pyrittävä kuulemaan sekä kiellolla suojattavaa että kieltoon määrättä-vää. Jos kieltoon määrättävää ei tavoiteta, taikka pyyntö kiellon määräämisestä on ilmeisen perusteeton, ei kuulemista tarvitse kuitenkaan järjestää. Päätös väliaikaisesta kiellosta on käsiteltävä käräjäoikeudessa kiireellisesti.
Lähestymiskielto voidaan myös uudistaa. Uudistetun kiellon voimassaoloaika on tavallisen lähestymiskiellon osalta kaksi vuotta ja perheen sisäisen lähestymiskiellon osalta kolme kuukautta. Kiellon uudistamista voidaan pyytää jo ennen edellisen kiellon päättymistä. Uudistamiskertojen määrää ei ole rajoitettu, mutta kiellon tarpeellisuus ja sisältö tulee harkita uudelleen ennen kiellon uudistamista.
Kuka voi pyytää lähestymiskiellon määräämistä?
Lähestymiskieltoa voi hakea kuka tahansa itsensä uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö. Lisäksi pyynnön voi esittää syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Tarvittaessa lähes-tymiskieltoasiassa voidaan asiaa käsittelevän viranomaisen määräyksestä toimittaa poliisitutkinta, jos se edistää asian käsittelyä.
Lähestymiskieltoa voidaan hakea joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta. Hakemus on vapaamuotoinen ja se voidaan esittää myös suullisesti.
Kustannukset lähestymiskieltoa koskevan asian oikeuskäsittelystä maksavat asianosaiset pääsääntöisesti itse. Mikäli edellytykset yleisen oikeusavun saamiseen muutoin täyttyvät, asianosainen voi saada yleistä oikeusapua lähestymiskieltoasiassaan. Silloin valtio maksaa asianajajan palkkion tai osan siitä.
Seuraus lähestymiskiellon rikkomisesta
Jotta lähestymiskiellon määräämisen tarkoitus saavutettaisiin, on lähestymiskiellon rikkomisesta oltava jokin seuraamus. Sen vuoksi lähestymiskiellon tahallinen rikkominen on säädetty rangaistavaksi. Rangaistukseksi voidaan määrätä sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Kiellon rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos, mikä merkitsee sitä, että virallinen syyttäjä voi nostaa syytteen loukatun pyynnöstä riippumatta.
Merkillepantavaa on että Seppo Lehdon selvää altavastaaja-asemaa ei ole muuten huomioitu, vaan hänelle on luettu sanktioita perusteettomasti jo vuosina 2004 ja 2005 ko. hengenlähdöllä uhanneen hyväksi.
---------------------
Lähestymiskielto - keino rikoksen tai vakavan häirinnän ennaltaehkäisemiseen
Lähestymiskielto antaa mahdollisuuden puuttua tilanteeseen, jossa henkilö on joutunut vakavan häirinnän kohteeksi ja pelkäämään jopa henkensä puolesta. Lähestymiskiellolle on valitettavan usein tarvetta myös perheen sisällä, kun joku perheen jäsen kokee olonsa turvattomaksi toisen perheen jäsenen käyttäytymisen johdosta. Vuoden 2005 alusta voimaan tullut lakimuutos mahdollistaa nykyisin myös perheen sisäisen lähestymiskiellon. Kieltoon määrätty henkilö voidaan velvoittaa muuttamaan määräajaksi pois omasta kodistaan. Lakimuutoksen tarkoituksena oli antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet puuttua perheväkivaltaan.
Lähestymiskiellon määräämisen edellytykset
Edellytykset lähestymiskieltoon määräämiselle ovat hieman erilaiset tavallisen ja perheen sisäisen lähestymiskiellon osalta. Tavallinen lähestymiskielto voidaan määrätä henkilölle, jos on perusteltua aihetta olettaa, että hän tulisi tekemään hakijan henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä. Vaaran olemassaolo joudutaan aina arvioimaan tapauskohtaisesti ja objektiivisesti. Lähtökohtana rikoksen uhan tai häirinnän olemassaoloa harkittaessa on itsensä uhatuksi tunte-van henkilön arvio omasta tilanteestaan.
Hänen tuntemuksensa eivät kuitenkaan yksin riitä lähestymiskiellon määräämiseen. Lisäksi edellytetään, että vaaran tai uhan tulisi olla asiaa objektiivisesti arvioivan sivullisen havaittavissa. Asian luonteesta johtuen näyttökynnys ei kuitenkaan käytännössä ole kovin korkea. Käytännössä uhan tai häirinnän kohteeksi joutuneen kannattaa hankkia näyttöä häirinnästä tai uhkaamisesta.
Vaaran ei tarvitse olla suoranaista fyysistä uhkaa. Itsensä uhatuksi tuntevan henkilön rauhan häiritseminen esimerkiksi työpaikalla tapahtuvalla aiheettomalla uhkailulla tai solvaamisella tai kiusantekotarkoituksessa tapahtuvalla aiheettomalla seuraamisella, voi olla riittävä peruste lähestymiskiellon määräämiselle. Myös puhelimitse, tekstiviestein, kirjeitse tai muulla vastaavalla tavalla toteutettu häirintä voi jatkuessaan olla peruste lähestymiskiellon määräämiselle.
Yksittäistä tekoa tai uhkausta ei yleensä voida pitää riittävänä edellytyksenä lähestymiskiellon määräämiselle. Laki ainakin edellyttää sen arvioimista kuinka todennäköistä on, että henkilö jatkaa häirintää. Yksittäinenkin teko tai uhkaus voi joskus olla luonteeltaan sellainen, että kiellon määrääminen on perusteltua, esimerkiksi jos toinen parisuhteen osapuoli riitaisessa avio- tai avoerotilanteessa kohdistaa toiseen vakavan uhkauksen.
Koska perheen sisäinen lähestymiskielto puuttuu voimakkaasti kieltoon määrättävän oikeuksiin, on sen määräämiselle tavallista lähestymiskieltoa tiukemmat edellytykset. Kielto voidaan ensinnäkin määrätä ainoastaan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai sen uhan torjumiseksi, ei sen sijaan silloin, jos kysymys on rauhaan kohdistuvasta rikoksesta tai häirinnästä. Toisekseen perheen sisäisen lähestymiskiellon määrääminen edellyttää korkeampaa todennäköisyyttä siitä, että kiellon määräämättä jättämi-nen johtaisi edellä tarkoitettuun rikokseen. Kolmanneksi perheen sisäisen lähestymiskiellon määrääminen edellyttäisi myös kokonaisharkintaa.
Lähestymiskiellon sisältö
Lähestymiskielto voidaan määrätä perusmuotoisena tai laajennettuna lähestymiskieltona, riippuen siitä mikä yksittäistapauksessa harkitaan tarpeelliseksi.
Perusmuotoisessa lähestymiskiellossa lähestymiskieltoon määrätty henkilöä ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä ottaa tai edes yrittää ottaa häneen yhteyttä. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkaileminen. Kiellettyä on paitsi henkilön jäljessä kulkeminen, myös kaikenlainen suojeltavan henkilön tarkkaileminen esimerkiksi videoimalla tai valokuvaamalla. Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn on lisäksi poistuttava yhteisestä kodista.
Laajennettua lähestymiskieltoa voidaan käyttää vain silloin kun perusmuotoisen lähesty-miskiellon ei arvioida olevan riittävä rikoksen uhan tai muun häirinnän torjumiseksi. Silloin lähestymiskielto voidaan laajentaa koskemaan myös oleskelua suojattavan henkilön asunnon, työpaikan tai muun erikseen määritellyn näihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä. Tällainen rinnasteinen paikka voi olla esimerkiksi oppilaitos tai lapsen päi-vähoitopaikka, jos kieltoa pyytävä tuntee itsensä uhatuksi viedessään pientä lastaan päivähoitoon. Laajennettua lähestymiskieltoa käytettäessä osapuolten oikeusturva edellyttää, että kiellon sisältö on selkeästi ja tarkkaan määritetty.
Kiellon voimassaoloaika
Tavallinen lähestymiskielto on voimassa enintään vuoden kerrallaan ja perheen sisäinen lähestymiskielto enintään kolme kuukautta. Vähimmäisaikaa ei ole määrätty, vaan kiellon kesto jäisi tältä osin tapauskohtaisesti harkittavaksi. Asian kiireellisyydestä johtuen lähestymiskielto tulee voimaan silloin, kun tuomioistuin tekee ratkaisunsa kiellon määräämises-tä. Tuomioistuimen ratkaisua on heti noudatettava muutoksenhausta huolimatta ellei ylempi tuomioistuin toisin määrää.
Vuoden 2005 alussa voimaan tullut lakimuutos antaa myös poliisille mahdollisuuden määrätä väliaikainen lähestymiskielto. Poliisi voi määrätä kiellon kiireellisissä tapauksissa ja tilanteissa, joissa kiellolla suojattu ei itse kykene hakemaan kieltoa. Ennen kiellon määräämistä poliisin on pyrittävä kuulemaan sekä kiellolla suojattavaa että kieltoon määrättä-vää. Jos kieltoon määrättävää ei tavoiteta, taikka pyyntö kiellon määräämisestä on ilmeisen perusteeton, ei kuulemista tarvitse kuitenkaan järjestää. Päätös väliaikaisesta kiellosta on käsiteltävä käräjäoikeudessa kiireellisesti.
Lähestymiskielto voidaan myös uudistaa. Uudistetun kiellon voimassaoloaika on tavallisen lähestymiskiellon osalta kaksi vuotta ja perheen sisäisen lähestymiskiellon osalta kolme kuukautta. Kiellon uudistamista voidaan pyytää jo ennen edellisen kiellon päättymistä. Uudistamiskertojen määrää ei ole rajoitettu, mutta kiellon tarpeellisuus ja sisältö tulee harkita uudelleen ennen kiellon uudistamista.
Kuka voi pyytää lähestymiskiellon määräämistä?
Lähestymiskieltoa voi hakea kuka tahansa itsensä uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö. Lisäksi pyynnön voi esittää syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Tarvittaessa lähes-tymiskieltoasiassa voidaan asiaa käsittelevän viranomaisen määräyksestä toimittaa poliisitutkinta, jos se edistää asian käsittelyä.
Lähestymiskieltoa voidaan hakea joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta. Hakemus on vapaamuotoinen ja se voidaan esittää myös suullisesti.
Kustannukset lähestymiskieltoa koskevan asian oikeuskäsittelystä maksavat asianosaiset pääsääntöisesti itse. Mikäli edellytykset yleisen oikeusavun saamiseen muutoin täyttyvät, asianosainen voi saada yleistä oikeusapua lähestymiskieltoasiassaan. Silloin valtio maksaa asianajajan palkkion tai osan siitä.
Seuraus lähestymiskiellon rikkomisesta
Jotta lähestymiskiellon määräämisen tarkoitus saavutettaisiin, on lähestymiskiellon rikkomisesta oltava jokin seuraamus. Sen vuoksi lähestymiskiellon tahallinen rikkominen on säädetty rangaistavaksi. Rangaistukseksi voidaan määrätä sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Kiellon rikkominen on virallisen syytteen alainen rikos, mikä merkitsee sitä, että virallinen syyttäjä voi nostaa syytteen loukatun pyynnöstä riippumatta.
